Skip to Content

Friday, August 23rd, 2019

Meillä menee erittäin hyvin, vaikkei siltä aina tunnu – katso 4 isoa ja myönteistä asiaa Suomesta

Closed
by December 27, 2016 General

Moni sanoo, että pian loppuva vuosi on ollut kauhea. Maailma tuntuu nyrjähtäneen ihan uuteen asentoon eikä oikein tiedetä, miten tässä nyt pitäisi olla. Siksi pienenä yllätyksenä tulee, että meille menee oikeastaan erittäin hyvin. Eikä kyse ole pienistä asioista, vaan elämän taustalla vaikuttavista isoista virroista.

1. Terveempiä kuin koskaan

Katsotaanpa. Ensinnäkin terveys. Suomalaiset ovat nyt terveempiä kuin koskaan aikaisemmin. Tämän vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Seppo Koskinen. Hänen mukaansa suomalaisen aikuisväestön terveys on kohentunut hyvää vauhtia jo monen vuosikymmenen ajan. Elinaikaa on tullut lisää ja lisäelinvuosina olemme terveitä ja toimintakykyisiä. Ei siis ole käynyt niin, että elämme pidempään, mutta olemme raihnaisia elämämme ehtoopuolella.

– Terveyden kokonaiskuva on hyvin myönteinen, Koskinen sanoo.

Hyvä tilanne ei tarkoita automaattisesti, että asia jatkuu näin. Kun Koskista pyytää nimeämään suurimpia terveyteen liittyviä huolenaiheita, hän nostaa esiin suomalaisten lihavuuden ja sen, että sosiaalinen syrjäytyminen näyttää yleistyvän. Suomalaisista naisista vain 30 prosenttia ja miehistä 40 prosenttia on normaalipainoisia.

Sosiaalisesta syrjäytymisestä on puhuttu viime aikoina paljon. Viimeksi asian nosti esiin Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sanomalla, että nuorten miesten syrjäytyminen on kuin aikapommi.

Iäkkäiden ihmisten lukumäärän voimakas kasvu mietityttää myös, siitä huolimatta, että vanhuksemme ovat hyväkuntoisia.

– On suuri haaste, miten turvaamme vanhuksillemme hyvät palvelut ja kaiken sen avun ja tuen, mitä he tarvitsevat. Vaikka he ovat varsin terveitä, heitä on pian myös hyvin paljon, Koskinen sanoo.

Mutta silti, kansakuntana olemme terveempiä kuin koskaan.

2. Finanssikriisi ei vienyt rahoja

Terveyden lisäksi ihminen tarvitsee ainakin jonkin verran rahaa. Tässäkin suhteessa asiamme ovat kunnossa, kun katsotaan kokonaisuutta. Viimeisin kotitalouksien varallisuutta koskeva tutkimus on vuodelta 2013. Kun siinä verrattiin kotitalouksien varallisuutta vuoteen 2009, mediaanivarallisuus oli kasvanut noin viisi prosenttia.

Merkittävintä asiassa on, että finanssikriisi ei romahduttanut suomalaisten varallisuutta.

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti sanoo, että suomalaisten varallisuus seuraa hyvin suurelta osin asuntojen hintakehitystä, koska kotitalouksien varallisuus on pääosin kiinni asunnoissa ja kesämökeissä.

– Finanssikriisi ei syönyt meillä kotitalouksien nettovarallisuutta, koska siitä ei tullut Suomessa asuntomarkkinakriisi, hän sanoo.

3. Suomalainen koulu ei ole kriisissä

Ja sitten pääsemme koulutukseen, jota voi luonnehtia Suomen parhaaksi pääomaksi. Pisa-tutkimusta seuranneen uutisoinnin perusteella voisi kuvitella, että suomalainen koulu on pahoissa vaikeuksissa. Se ei ole. Pisa-uutisten sävystä ärsyyntyi Helsingin yliopiston professori Markku Niemivirta, joka kirjoitti kollegansa kanssa asiasta joulukuun Image-lehteen.

Voiko siis sanoa, että suomalainen koulu voi hyvin?

– Yleisellä tasolla voi sanoa, että koulutus on kunnossa. Myös eri koulutusasteilla, Niemivirta vastaa Taloussanomille.

Hän korostaa esimerkiksi sitä, että suomalainen opettajakunta on todella osaavaa. Ja Islannin jälkeen Suomessa on maailman pienin ero koulujen kesken.

– Se tarkoittaa, että missä vain Suomessa saa hyvää koulutusta.

Kuulostaa hyvin erilaiselta kuin Pisa-tulosten uutisointi, mutta se olikin Niemivirran mukaan ongelmallista, koska uutisoinnissa keskityttiin kielteisiin asioihin ja niiden liioitteluun.

– Käytännössä vain Singapore oli meitä edellä. Suomalaiset koululaiset pärjäsivät erittäin hyvin.

Myös aikuiset ovat sijoittuneet PIAAC-tuloksissa – aikuisten Pisassa – erinomaisesti. Lisäksi suomalaiset nuoret pärjäsivät erittäin hyvin ammattitaidon EM-kilpailuissa, jotka pidettiin marras–joulukuun vaihteessa Ruotsissa. Suomen joukkue sai kisoissa kuusi kultaa, neljä hopeaa ja kaksi pronssia.

– Meillä on siis ammattiosaamisenkin puolella hienoja tuloksia, vaikka niistä puhutaan harvemmin, Niemivirta sanoo.

Huoliakin on. Esimerkiksi varhaiskasvatukseen voisi Niemivirran mielestä osallistua suurempi osa ikäluokasta. Ja kuten terveydestä puhunut Seppo Koskinen myös Markku Niemivirta on huolissaan koulutuksen ulkopuolelle jääneistä, joiden määrä on kasvanut viime aikoina. Heidän yhteinen huolensa ei ole sattuma. Hyvä koulutus ja hyvä terveys korreloivat vahvasti.

4. Suomessa on rauhallista ja se on iso valtti

Lopuksi kumotaan se myytti, että kukaan ei halua tulla Suomeen. Haluaa. Siinä voi olla ongelmia, että Suomea ei tunneta kovin hyvin maailmalla, mutta kun katsotaan matkustussuosituksia ensi vuodelle, Suomi on korkealla. Matkaoppaita kustantava Lonely Planet nosti lokakuussa Suomen kolmanneksi maailman kiinnostavampien matkailumaiden listalla. Marraskuussa maailman suurin matkailulehti National Geographic Traveler listasi Suomen 21 parhaan matkailumaan joukkoon ensi vuodelle.

– Nyt on meidän hetkemme. Vaikka Suomen satavuotisjuhlat sinänsä eivät ole merkkitapaus matkailijoille, niin ensi vuonna tapahtuu valtavasti eri puolilla maata ja se selvästi houkuttaa, sanoo tuotekehityksestä ja sisällöistä vastaava johtaja Kristiina Hietasaari Visit Finlandista.

Suomi vastaa hänen mielestään tällä hetkellä varsin hyvin niin sanottuihin megatrendeihin, joista yksi on rauhoittuminen.

– Monelle Suomi esiintyy maana, jossa voi rauhoittua ja jossa on tilaa hengittää. Luontomme on ulkomaisille eksoottinen kokemus. Täällä on kaunista, puhdasta ja rauhallista.

Lisäksi Hietasaari sanoo, että matkailijoiden näkemys suomalaisista on ”erittäin positiivinen”.

– Meitä pidetään aitoina ja sitä arvostetaan maailmalla.

Previous
Next