Skip to Content

Friday, September 20th, 2019

Suomi voitti hopeaa kokkiolympialaisissa – suoritus on historiallisen hyvä

Closed
by October 26, 2016 General

Suomen kokkimaajoukkue on voittanut hopeaa kansainvälisissä kokkiolympialaisissa. Kisat alkoivat viime lauantaina Saksan Erfurtissa, ja niihin osallistui tänä vuonna 32 kansallista joukkuetta. Kultaa voitti Singapore ja pronssia sai Sveitsi.

”Suoritus oli perkeleen kova. Olen superylpeä joukkueestamme”, kehuu kapteeni Kristian Vuojärvi.

Suomen kokkimaajoukkue sai näissä kisoissa kultaa kahdesta kilpailuosiosta. Jo se on historiallisen hyvä suoritus. Edellisissä olympialaisissa neljä vuotta sitten Suomi sai kultaa ja hopeaa ja sijoittui seitsemänneksi.

Kokkiolympialaiset koostuvat kahdesta pääosiosta: lämmin keittiö ja kylmä pöytä, joka on jaettu culinary art -osioon ja jälkiruokiin keskittyvään pastry art -osioon. Kaikista osioista jaetaan erilliset mitalit, mutta lopuksi pisteet lasketaan yhteen, ja eniten pisteitä saanut maa voittaa. Silloin esimerkiksi vahvat hopeamitalistitkin saattavat nousta kärkeen.

Suomi nappasi kultaa lauantaina kisatussa lämpimässä keittiössä. Siinä joukkueet valmistivat kolmen ruokalajin illallisen 110 henkilölle. Syömässä on tuomareiden lisäksi muita ruuan ystäviä, jotka ovat hankkineet lipun kisapäivällisille.

Joukkueet lähettävät tuomareille lämpimän keittiön kisa-annosten kuvat ja reseptit pari kuukautta ennen kisoja. Olympialaisissa tarjottujen annosten on oltava täysin identtisiä etukäteen lähetettyjen kuvien ja reseptien kanssa, mikä on Vuojärven mukaan haastavaa.

”Jos kuvassa on kolme pihlajanmarjaa ja laitamme kisoissa neljä, siitä tulee miinuspisteitä”, Vuojärvi sanoo.

Kaikkien menun 110 annoksen on oltava myös identtisiä keskenään, koska tuomarit saattavat napata maistettavakseen minkä tahansa tarjotuista annoksista.

Lämmin menu rakentui pohjoisten makujen varaan.

”Kaikkien annosten raaka-aineet olivat sellaisia, että niitä on saatavilla Suomessa. Halusimme annoksiin mukaan Suomen metsää ja luontoa. Mitä enemmän omaa maata saa tuotua esille, sen parempi.”

Suomen joukkue aloitti menunsa tarjoamalla järvikasvatettua kotimaista kirjolohta kolmella eri tavalla, pikkelöityä kotimaista retiisiä, osteriemulsion ja luomukukkakaalia:

Eva Tordera Nuño

Pääruokana oli suomalaista valkohäntäpeuraa, jäkäläströsseliä, maa-artisokkaterriini, savustettua selleriä, peuramurekkeella täytetty sipuli ja kuusenkerkkäkastike:

Eva Tordera Nuño

Menun päätti puolukkabavaroise ja -marenki, suolalla maustettu karamellijäätelö, mantelikakku ja puolukkakinuski:

Eva Tordera Nuño

”Kaikki annokset onnistuivat erinomaisesti. Pääruokana tarjotun peuran kypsyys oli täydellinen, sen sisälämpötila oli 56,8 astetta. Tiesimme etukäteen, että peura on haastava annos, koska riista on tosi hankala kypsentää.”

Juttu jatkuu annoskuvien jälkeen.

Maanantaina vuorossa oli culinary art -osio, jossa etenkin annosten ulkonäöllä on merkitystä. Edes tuomarit eivät maista ruokia, vaan ne hyytelöidään katseltavaksi. Arvostelu tehdään ulkonäön ja etukäteen lähetettyjen reseptien perusteella.

Vuojärven mukaan hyytelöinti on vaikeaa, sillä annokset seisoivat kisoissa esillä 11 tunnin ajan. Hyytelön täytyy pitää ruoka houkuttelevan näköisenä koko tämän ajan, vaikka tuomarit tekevätkin arvionsa parin ensimmäisen tunnin aikana.

”Meillä on tiettyä lähdevettä, jota käytämme hyytelöimiseen. Lisäksi annamme hyytelön levätä vuorokauden ennen käyttöä, jotta lopputulos on kirkas. Lopuksi sulatamme annoksista kolvilla ylimääräiset hyytelöt pois. Kaikkiaan hyytelöintiin kului aikaa 15 tuntia.”

Eva Tordera Nuño

Culinary art -osiossa oli mukana muun muassa niin sanottu showplate eli näyttävä kala- ja äyriäislajitelma, lakto-ovovegetaarinen kolmen ruokalajin menu, viiden ruokalajin iso menu ja neljästä tapaspalasta koostuva finger food -osio.

Osana culinary art -osuutta käytiin myös erillinen jälkiruokiin keskittyvä pastry art -kilpailu. Siinä joukkueen jäsenet tekivät muun muassa neljä erilaista jälkiruokaa ja pientä makeaa palaa eli petit foursia. Lisäksi pastry art -osioon kuului näyttävä suklaa-sokerityö.

Petit foursien pääosaan nousivat marjat. Suomalaiset esittelivät tuomareille mustikkapraliineja, ruusunmarjamarmeladia, mansikalla ja villimintulla täytettyjä macaroneja sekä financier-leivonnaiseen pohjautuvan suupalan, jossa oli mukana myös viinikumia ja mustaherukkaganachea.

”Petit foursit halkaistaan ja tarkistetaan, etteivät ne ole esimerkiksi muovia”, Vuojärvi kertoo.

Vuojärven mukaan etenkin suklaa-sokerityö oli haastava kaikille pohjoismaisille joukkueille, koska täällä ei ole samanlaista koristeellisten jälkiruokien perinnettä kuin vaikkapa Singaporessa.

Näissä kokkiolympialaisissa Suomi sai kylmän pöydän culinary art -osiosta kultaa ja pastry art -osiosta hopeaa. Pisteet kuitenkin laskettiin yhteen, mikä kiillotti Suomen kylmän pöydän mitalin kokonaisuudessaan kultaiseksi.

Ruokien maun ja ulkonäön lisäksi keittiötyöskentelyllä on kisoissa iso merkitys. Tuomarit seuraavat, miten hyvin joukkue pelaa yhteen ja kuinka hygieenistä kokkaus on. Kisakokkaamisen pitää olla myös taloudellista, sillä ruokahävikistä ropisee miinuspisteitä.

Tällä hetkellä kokkiolympialaisten tuomarit ovat kokeneita ruoka-alan ammattilaisia, jotka ovat saaneet Maailman keittiömestariliiton WACS:n A-luokan tuomarikoulutuksen.

Vuojärvi arvioi, että kovimpia vastustajia kisoissa olivat Singaporen lisäksi Ruotsi ja Norja.

”Ne ovat kestomenestyjiä. Tosin tänä vuonna Ruotsin ja Norjan keittiötyöskentely ei ollut yhtä hyvää kuin meillä.”

Vuojärvi kertoo maistaneensa Ruotsin ja Norjan lämpimän keittiön annoksia. Norjan alkuruoka-annoksen kala oli ylikypsää, Ruotsi taas oli kokannut pääruoka-annoksensa lihan yli. Suomella vastaavia kömmähdyksiä ei lämpimän keittiön osiossa ollut.

Kokkiolympialaiset järjestetään neljän vuoden välein. Nyt olympialaiset järjestettiin 24:nnen kerran. Kokkimaajoukkue osallistuu neljän vuoden välein myös kokkauksen MM-kisoihin. Olympialaiset ja MM-kisat on rytmitetty niin, että isoja kisoja käydään kahden vuoden välein.

Kisamenestys on tärkeää, sillä se tekee kokkimaajoukkueesta ja suomalaisesta ruokakulttuurista tunnetumman. Menestys voisi Vuojärven mukaan tuoda joukkueelle myös lisää sponsoreita, jolloin sen toimintaa voisi kehittää pitkäjänteisemmin. Vuojärvi haaveilee myös juniorikokkimaajoukkueesta, jollainen esimerkiksi Ruotsissa jo on.

”Olemme viemässä suomalaista ruokakulttuuria maailmalle.”

Suomen nykyinen kokkimaajoukkue on Vuojärven mukaan valmistautunut olympialaisiin noin neljän vuoden ajan.

”Viimeinen vuosi on treenattu todella intensiivisesti. Olemme harjoitelleet kahdeksana päivänä kuukaudessa. Laskin, että olemme kuluvan vuoden aikana kokanneet lämpimän keittiön osuuden läpi 11 kertaa.”

Kapteeni Vuojärven lisäksi Suomen kokkimaajoukkueeseen kuuluvat Marika Korhonen, Emeliina Papinniemi, Janne Töllinen, Jarkko Pulkkinen, Aki Kinnunen, Jenni Bergström, Mikko Pakola, Joona Lehto, Samuel Mikander, Simo Pietarinen ja joukkueen johtaja Tapio Laine.

Kokkimaajoukkueen kokoonpano on muuttunut jonkin verran vuosien varrella. Pisimpään mukana on ollut Janne Töllinen, joka on kokannut maajoukkueessa kuusi vuotta.

Kokkimaajoukkueen kokit ovat kaikki ravintoloissa töissä. Osan työnantajat myöntävät vapaata kisoja varten, mutta jotkut käyttävät lomansa voidakseen kisata.

”Tämä on meille rakas harrastus”, sanoo Vuojärvi, joka ottaa ensi vuoden alusta vetovastuun joukkueen johtajana.

Previous
Next